Opetus- ja kulttuuriministeriö on sopinut yliopistojen kanssa opiskelija­valintojen uudistamisesta. Lopputuloksena on, että viimeistään vuodesta 2020 alkaen pääosa opiskelijoista valitaan ylioppilastodistusten perusteella. Yliopistot tulevat lisäksi käyttämään pääsykokeita, mutta ne eivät enää edellytä pitkäaikaista etukäteisvalmistautumista. Tulevaisuudessa pääsykokeilla halutaan mitata entistä enemmän motivaatiota ja soveltuvuutta alalle sekä entistä vähemmän raakaa valintakoemateriaalin oppisisältöjen ja vastaustekniikan hallintaa.

VALINTAKOEVALMENNUKSEN HYÖTY VÄHENEE

Valmennuskursseilla saadaan suurta etua pääsykokeissa menestymiseen. Nykyään valintakoevalmennus ja erilaiset opiskelumateriaalit ovat merkittävä sisäänpääsyä edistävä tekijä. Vähävaraiset tai ainoastaan itsenäisen opiskelun valitsevat eivät saavuta tuota etua, mitä pidetään epäoikeudenmukaisena. Tähän ongelmakohtaan haetaan ratkaisua.

Avoimen yliopiston väylää tullaan kehittämään todistusvalinnan ja pääsy­kokeiden lisäksi. Avoimen yliopiston väylästä pyritään muodostamaan todellinen vaihtoehto päästä tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon. Myös ammatillisen tutkinnon mahdollistama korkeakoulukelpoisuus säilytetään nykyisenä.

OPISKELUPAIKAN SAAVUTTAMISEN VAIKEUS KALLISTA YHTEISKUNNALLE

Valintauudistusta perustellaan sillä, että pitkätkät siirtymät tulevat kalliiksi niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston psykologiaan hakee vuosittain 1000 henkilöä, joista vain 45 saa opiskelupaikan. Tämä tarkoittaa, että hakijoista alle 5 prosettia saavuttaa tavoitteensa. Suurin osa hakijoista luovuttaa jo kevään aikana, sillä lopulta valintakokeeseen saapuu noin 600 henkilöä. Näiden motivoituneiden ja osaavien hakijoiden kesken käydäänkin kova kamppailu vähistä opiskelupaikoista. Lopulta häviäjiä on paljon enemmän kuin voittajia, sillä vain harvat voivat saavuttaa himoitun opiskelupaikan. Nykyisin hakujarjestelmässä pyöriikin yhteensä jopa 150 000 hakijaa.

Vaikka mahdollisuus uuteen yritykseen ja mielenmuutokseen säilyy myös opiskelijavalintojen uudistuksen jälkeen, on tuleva uudistus herättänyt paljon huolta. Professori Katariina Salmela-Aro on tutkinut siirtymää ­korkea-asteelle. Lukion jälkeinen tulevaisuus näyttäytyy nuorille kilpailuna, jota pahentaa epävarmuus oman elämän suunnasta. Tämä johtaa usein stressiin ja kyynistymiseen.

VAIN TÄYDELLINEN ONNISTUMINEN YLIOPPILASKOKEISSA PALKITSEE

Professori Jouni Pursiaisen tutkimuksesta käy ilmi, että hakupainealoilla – kuten lääke­tieteen, eläinlääke­tieteen ja psykologian – pääsykokeissa valituilla on ­hyvät arvosanat myös yo-todistuksessa. Vähintään neljä hyvää arvosanaa (laudatur, eximia tai magna) kirjoittaneiden osuus on esimerkiksi lääketieteissä 81 prosenttia, kun kaikilla aloilla se on 48 prosenttia. 

TILASTOTIETEEN TÄRKEYS JA YLIOPPILASKOKEEN KOROSTUS

Itä-Suomen yliopiston psykologia päättää valinnoistaan oman autonomiansa mukaisesti. Vuoden 2020 valintaperusteet julkistetaan syksyllä 2018. Onkin odotettavaa, että ylioppilaskirjoitusten ja tilastotieteen merkitys tulee kasvamaan merkittävästi. 

Kevät 2018 on todennäköisesti viimeinen kevät, jolloin Joensuun psykologian valintakoe ei perustu pelkästään tilastotieteen osaamiseen ja aiempaan menestykseen ylioppilaskokeissa. Skeemaken valmennusta ja itseopiskelumateriaaleja kannattaa siis todella  hyödyntää, kun se vielä on mahdolista.

 

Keväällä 2017 sisäänpäässeistä jopa 55 prosenttia oli luottanut Joensuun psykologian opiskelijoiden ammattitaitoon ja käyttänyt Skeemakea apunaan; sisäänpäässeistä 27 ihmistä oli joko osallistunut valmennukseemme tai tilannut Itseopiskelumateriaalimme.